Ensimmäinen ja ainakin toistaiseksi viimeinen kaikuni, sillä tämä hoitaa minun korvaani tärkeimmän kaiun - plate eli levykaiun - hiton hyvin! Jos joskus innostun muista algoritmeista, ovat ne potikan varttikääntöjen päässä.
Käytän reverbiä putkivahvistimeni (Marshall 1987x) efektilenkissä, ja 90 prosenttia ajasta minulla on tosiaan päällä pedaalin plate-moodi. Levykaiku tuo hennosti muroiseen perussaundiini silkkisen taustan, joka henkii 70-luvun klassikkosaundia.
Toisinaan eksperimentoin sonar-tilalla, joka X-potentiometrin asennosta riippuen lisää shimmer-tyyliseen kaikuun ylä- tai alaoktaavin. Tällä tavoin saan aikaiseksi kokeellisempia ambient-tilakaikuja, jotka jätän usein soimaan pitämällä jalkaani sustain-kytkimen päällä.
Kaiku toimii hyvin myös erilaisten säröjen ja fuzzien kanssa. Tämä tosin johtunee nykyisessä setissäni siitä, että pedaali on efektilenkissä, kovaa ajetun etuasteen jälkeen. Muistaakseni aikaisemman efektilenkittömän vahvistimeni kanssa kaiun saundi meni tukkoisemmaksi, eikä lopputulos ollut niin kuulas kuin nyt.
Pedaalista ei juurikaan ole pahaa sanottavaa, kun virransyönti on maltillista, potikat ovat laadukkaat ja taidekin on kaunista.
Jos oikein hakemalla haen moitittavaa, niin X-potikan kaikumoodeittain vaihtuvien toimintojen muistaminen on hankalaa. Lisäksi kaiun modulointikytkimen sijaan olisi potentiometri monipuolisempi ratkaisu.
Mutta nämä nyt ovat korkinhaistelua, pieniä miinuksia muutoin helvetin hyvässä kaiussa.
){kind=logo}
