Todellakin jotain aivan muuta kitaran- tai bassonsoiton ja miksei muidenkin kielisoitinten saralla. Loputon sustain (paristojen rajoissa totta kai) ja uskomaton määrä erilaisia soundeja, kunhan käyttö on hallussa.
Varoituksena on siis sanottava, ettei E-Bow ole mikään hassunhauska lelu, vaan siihen on suhtauduttava vakavasti alusta lähtien. Ohjekirjan lukeminen on vähintäänkin suositeltavaa ja käyttö vaatii silti treenausta ennen kuin mitään julkaisukelpoista laitteella saa aikaan. Sitten kun kriittinen taso on saavutettu, ei sille soundille ole oikein markkinoilla vertaista.
Ehkä mainittu kilpailun puute tuo hommaan kuitenkin pieniä miinuksia. Laite on kauttaaltaan kovaa ja hieman heppoisen tuntuista muovia, eikä esimerkiksi paristokotelon kansi herätä paljon toiveita pitkästä elinkaaresta. Pudotustestejä en ole lähtenyt tekemään, mutta yleinen tuntuma on kuitenkin tämä. Vajaan satasen hintalappua vastaan olisin ehkä odottanut jotain vähän tukevampaa.
Toinen miinus rapsahtaa virta/moodikytkimen sijoittelusta. Moodejahan on siis kaksi kappaletta, joista toinen tuottaa perussävelen ja toinen huiluäänen. Itse haluaisin usein vaihtaa moodia kesken sävelen katkaisematta sointia tietyn feedback-efektin aikaansaamiseksi, mutta kytkimen sijoittelu tuo matkaan omat mutkansa. Kytkimen käyttö on mahdollista, mutta tukevan kämmenotteen laitteesta voi silloin unohtaa.
Parista pienestä nalkutuksen aiheesta huolimatta ne E-Bowin tuottamat soundit ovat aivan omaa luokkaansa. En halua typistää tätä miksikään jousisoitin imitaattoriksi, koska mielestäni laitteella on kuitenkin täysin oma persoonallisuutensa. Kun sen yhdistää luovasti kitaran ominaisuuksiin ja efekteihin, vain oma luovuus on rajana. Suosittelen kokeilunhaluisille.