Hit The Tone: Bass on the Wild Side

#HitTheTone

Puhutaanko Walk On The Wild Sidesta vieläkin?

Kiistely maailman parhaan albumin tittelistä on ja tulee aina olemaan loputon. Transformer (1972, RCA) on Lou Reedin toinen sooloalbumi, joka yhdistää New Yorkin runoutta glamiin ja jotain, jota monia vuosia myöhemmin alettiin kutsua “punkiksi“. Reed leikkelee ympäristöään ja paljastaa hahmojen sekä urbaanien tarinoiden säteilevän universumin tämän levyn 11 biisillä. Biisit kuten Vicious, Perfect Day, Hangin’ Around, Satellite Of Love ja Walk On The Wild Side ovat säilyneet muistissa vuosikymmeniä.

Joo joo kerro minulle jotain mitä en tiedä!

Lähes kaikki tietävät millaista jälkeä Mick Ronson ja David Bowie tekivät levyn jälkituotannossa sekä mitä eri tunnetut ihmiset, kuten Klaus Voormann saivat aikaan, mutta kaikki eivät ehkä tunne nimeä Herbie Flowers. Flowers (s. Isleworthissa 1938) on suoraselkäinen basisti sekä tuuban soittaja, joka on soittanut mm. Paul McCartneyn, Cat Stevensin, David Bowien ja T. Rexin riveissä.

Flowers on myös suuri Jazzin rakastaja – “Olen ennen kaikkea kontrabasson soittaja”, hän sanoi kerran ja sai myös huomata 60-luvulla, että hänen lahjakkuutensa ja hämmästyttävä melodinen kyvykkyys olivat kovasti kysyttyjä rock-alalla. Flowersin bassolinjat ovat kuultavissa hiteillä, kuten Space Oddity, Rebel Rebel, Dandy In The Underworld, Perfect Day tai biisillä, jota käsittelemme tässä artikkelissa: Walk On The Wild Side. 

Pilkotaanpa asia kaljaksi ja makkaraksi: Miten hän saavutti sellaisen soundin?

Wild Sidessa Lou Reedin vaikuttavan lyyrisen voiman ja erehtymättömän äänen lisäksi yksi asia on varma: Kappaleen tunnelman luoja ja akseli, jonka ympärille kaikki rakentuu on sen bassolinjat. Flowers kertoo äänityksestä näin: “Se oli simppeliä. Saavuin paikalle ja soitin sen yhdellä otolla. Vuosia myöhemmin Lou sanoi minulle: “On sinun syytäsi, että olen yrittänyt saada sitä melodiaa pois päästäni 20 vuoden ajan.” On siis selvää, että kappaleen bassolinjat ovat elementtejä, jotka vaikuttavat koko albumin dynamiikkaan.

Vaikka studiota käytettiin jo silloin soundilaboratoriona, Flowers halusi ja pyrki aina puhtaaseen soundiin ilman efektejä, mikä johtui ehkä hänen jazz-juuristaan. Flowers äänitti biisin basson kontrabassolla sessiossa, joka hänen mukaansa kesti n. 20 minuuttia. Ensimmäinen raita tarjosi vankkaa, syvää ja kovaa soundia ja kun kontrabasso oli äänitetty, Flowers sai idean kehittää soundia käyttämällä desimiä (intervalli, jossa on oktaavi plus terssi). Hän äänitti sen sähköbassolla ja raidat yhdistettiin. Tämän melodian desimin yhdistäminen kahdella eri instrumentilla sai aikaan täyteläisen ja klassisen sävyn, mutta se on samalla erittäin dynaaminen sekä täynnä nyansseja.

OK, en ole Herbie Flowers, mutta haluan äänittää kontrabassoa. Miten?

Monen soittimen äänittämiseen ei kuulu niin paljon erikoisuuksia kuin mitä kontrabasson äänittämiseen. Sen monimutkainen ja vahva soundi tekee siitä vaikeasti äänitettävän ja basistit ovat yleensä melko tarkkoja soundistaan.

Mikrofonit ovat yksi tärkeimmistä asioista kontrabassoa äänitettäessä: Miten ne asetellaan ja minkälaiset ominaisuudet niissä on. On kuitenkin olemassa universaalisti hyväksyttyjä temppuja: Jos haluat saavuttaa luonnollisen ja selkeän soundin on mikit hyvä asetella 15-30 senttimetrin päähän eteen kontrabasson tallasta. Jos bassosta tulee liian “humiseva” on suositeltavaa asetella mikit muutaman sentin päähän F-rei’istä. Jos taas haluat kompaktimpaa soundia ilman kiertoa niin silloin kannattaa kääriä mikki vaahtomuoviin (lukuunottamatta kapselia tietenkin) ja asettaa mikki tallan taakse tai bodyn ja kielten väliin.

Puhutaanpa seuraavaksi välineistä: Yksi kontrabasson äänitykseen yleisimmin käytettävistä mikeistä on Audio-Technica AT4080, joka on monipuolinen kondensaattorimikrofoni kahdeksikko suuntakuviolla. Jotta saisit siitä kaiken irti on suositeltavaa asettaa se kontrabasson F-reiän korkeudelle ja hieman kieliin päin käännettynä, jotta saat tallennettua kaikki yksityiskohdat.

Katso videoarvostelu tästä mahtavasta mikistä:

OK! Onko mitään muita vaihtoehtoja?

Tottakai! Esimerkiksi yksi hyvä vaihtoehto AT4080:lle on Coles 4038 Studio Ribbon. Se on täydellinen mikki instrumenttiäänityksille, mutta myös erittäin toimiva laulun tai puheen äänittämiseen. Kuten AT4080:n, myös Coles 4038:n suuntakuvio on kahdeksikko, joka tarjoaa hyvin selkeän ja tasapainoisen soundin.

Kontrabasson mikityksestä puhuttaessa puhdas, selkeä ja tasapainoinen soundi on tärkeää, mutta tarvitseeko siihen aina lähemmäs 1 000 euron mikin? Ei! On olemassa muitakin vaihtoehtoja 300 ja 850 euron väliltä:

Sontronics Sigma 2

SE Electronics VR2 Voodoo

Golden Age Project R1 Tube active

Avantone CR-14

Ja mitä jos haluan soittaa kontrabassoa lavalla?

Suurin kompastuskivi voi olla kontrabasson matala äänenvoimakkuus verrattuna lavan muihin vahvistettuihin instrumentteihin. Selättääksesi tämän ongelman on suositeltavaa käyttää klippimikkejä asettamalla ne tallaan ja erityisesti tallan toiselle puolelle osoittamaan F-reikään n. 5 cm:n päähän. Audio-
Technica ATM350U on ehkä paras vaihtoehto sen kestävyyden ansiosta ja se kykenee tuottamaan kirkasta sekä tasapainoista soundia. Sen hinta on 339 €.

Toinen hieman kalliimpi vaihtoehto on DPA d:vote Core 4099 Bass, joka on erikoistunut tiettyjen kontrabasson taajuuksien äänittämiseen. Lavaongelman selättämiseksi on olemassa myös halvempia vaihtoehtoja, kuten esim. the t.bone -mallit: Ovid System CC 100 RC TQG 59 eurolla ja Ovid System CC 100 vain 49 eurolla.

Takaisin Herbie Flowersiin. Entäpä se sähköbasso?

Kuten kerroimme alussa, Herbie Flowers on aina sanonut olevansa ennen kaikkea jazz-muusikko ja kontrabasson soittaja. Hän käytti Walk On The Wild Sidessa kuitenkin myös sähköbassoa. Flowersilla oli ja on nimittäin ollut toinenkin suuri rakkaus: Fender Jazz bass. Flowers sanoo, että hänen mallinsa on vuoden 1959 prototyyppi, jota ei koskaan myyty tai markkinoitu ja jota sen takia myös käsitellään kuin jalokiveä.

Meillä kaikilla ei tietenkään ole niin paljon rahaa taskuissamme, mutta onneksi taloudelliset brändit, kuten Harley Benton, Squier tai Marcus Miller tarjoavat erittäin hyviä vaihtoehtoja edulliseen hintaan.

Tässä on hyvä esimerkkivideo Herbie Flowersista tapailemassa omaa Fender Jazz -bassoaan:

Päätelmä

Walk On The Wild Siden äänitystarina opettaa meille paljon: Herbie Flowers ei halunnut käyttää efektejä ja suosi raakaa ja luonnollista soundia. Vaivattomuus, jolla Herbie äänitti yhden viime vuosisadan tärkeimmistä melodioista näyttää, että ennen kuin kajoat teknologisiin koukeroihin, idean välittyminen on kaikki kaikessa. Tämän idean siirtäminen oikein soittimesta mikrofoniin ja siitä äänipöytään on myös yhtä tärkeää, etenkin silloin kun kyseessä on poikkeuksellinen soitin, kuten kontrabasso. Jokainen senttimetri on merkittävä nyanssien oikeaoppisen tallentamisen kannalta.

On asioita, jotka tekevät jäljestä hyväksyttävän ja jotka tekevät siitä täydellisen. ✨

Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Näytä kaikki Tommin blogipostaukset