Pros:
- Työn jälki on hyvä.
- Tukeva, mutta ei liian painava.
- Vintage-fiilis
Cons:
- Wurlitzerin ja clavinetin äänialat ovat suppeammat kuin koskettimisto. Se on autenttista, mutta soittaessa ärsyttävää.
- Rhodesin koskettimien nostomelu kuuluu vain alarekisterin koskettimissa, ja se alkaa yhtäkkiä yhden koskettimen kohdalta. Melua saa säädettyä wifi-yhteyden kautta, mutta sitä ei saa kokonaan pois. Jo lyhyen kokeilun aikana ominaisuus ärsytti huomattavasti, vaikka säädin sen minimille.
- Sähköflyygelin alaäänet kuulostavat erittäin epävireisiltä. Äänien vireisyyttä pystyy muuten säätämään, mutta alaäänien epävireisyyttä ei. Epävireisyyden johdosta flyygelisoundi oli minulle täysin käyttökelvoton.
Minulla on Crumarin Classic ja Mojo 61. Ne ovat mielestäni molemmat hyviä ja suositeltavia. Halusin pitää myös Sevenistä, mutta en pysty. Vaikuttaa siltä, kuin autenttisuuden tavoittelussa kunkin pianon heikkoudet olisi korostettu äärimmilleen. Oikeissa esikuvissaan nämä ominaisuudet eivät ole minua häirinneet, mutta Sevenissä ne häiritsivät niin, että päätin palauttaa sen lyhyen kokeilun ja yön yli nukkumisen jälkeen.
Seveniä ei muuten ollut Thomannin myymälässä, eikä sitä päässyt etukäteen kokeilemaan.
