Soitin on julmetun kevyt, koska on lyhytskaalainen (n. 30") ja onttorunkoinen. Painoa on varmaan puolet ns. normibassosta. Sen osalta soitin on erityisen mukava roikotella kaulassa vaikka koko päivän.
Halpaan hintaansa nähden soittimen viimeistely (maali / lakka / bindaukset) on yllättävän siisti. Olen nähnyt paljon huonompiakin paljon kalliimmissa soittimissa.
Soittimen kuvat Thomannin sivuilla eivät ihan pitäneet paikkaansa värien osalta, esim. rungon kyljet ja kaula eivät ole sunburstia, vaan yhtenäistä samaa väriä kuin burstin tumma väri.
Viimeistelyn heikoin kohta on nauhat, joiden päät on käytännössä jätetty viimeistelyhiontaa vaille. Tämä on ikävä juttu, koska terävät reunat (olivat siis todella terävät) käyttännössä repivät nahan etusormen sivusta. Soitin oli tämän osalta lähes soittokelvoton. Onneksi tuo on helposti korjattavissa - jos omistaa viilan ja on yhtään DIY henkinen.
Virityskoneisto on yllättävän laadukkaan tuntuinen - ei klinksu, lonksu ja pitävät vireen hyvin. Ei valittamista.
Silta on irtoinainen, joten jos meinaa säädellä tai vaihtaa kieliä (muutoin kuin yksi kerrallaan), kannattaa merkitä vaikka maalarinteipillä sillan paikka, muuten menee viritysmittailuksi.
Kaula on hyvän tuntuinen ja suora (pieni relief, mikä pitääkin olla), yläsatulassa kielilovissa pientä hiomisvaraa, omaan makuun hieman korkealla kielten lähtötaso, mutta sama juttu on ollut monessa muussakin soittimessani.
Akustisesti soitin on kovaäänisempi kuin umpirunkoiset ja soundi on voimakkaasti "kotelomainen".
Vahvistettuna soundi on "hauska". Tämä menee sitten mielipideosastolle, mutta omasta mielestäni soundi on erikoinen ja hyvin esiintuleva. En osaa oikein lokeroida tuota mihinkään, mutta paikkansa tällekin soundille varmasti on. Johtuu varmaan pitkälti pienestä, ontosta rungosta.
Elektroniikan laadusta en osaa sanoa paljoa, mikit toimii, eivätkä juurikaan humise. Yllättävän vähän ylimääräisiä ääniä. Ainoa mikä ei toiminut tässä on rhythm / solo -kytkin, jossa solo-asennossa pitäisi speksien mukaan tulla kovempi ääni. Omassa yksilössäni kytkimellä ei ole mitään vaikutusta mihinkään suuntaan.
Soittmessa ei ole Tone-potikoita. Kummallekin mikille on oma volume ja sitten kytkin päällä/pois - eli mute per mikki.
Yhteenvetona tästä voisi sanoa, että hintaansa nähden tämä on kohtalaisen hyvin tehty soitin noita nauhaongelmia lukuun ottamatta. Tämä voi tietysti olla yksilöongelmakin ja jonkun toisen vastaavassa saattavat nauhat olla paremmin viimeistelty. Nuo nauhat kun hoitaa kuntoon, tämä on ihan kelpo peli.
Ja tietysti kun muistaa sen, että tämän soittimien esikuva, jolla McCartney vieläkin soittelee, oli aikoinaan (kun herra sen hankki) kaikista halvoista bassoista se kaikkein halvin. Ja tämä on nyt esikuvansa kaikista halvoista kopioista se kaikkein halvin. Se jos jokin, on mielestäni Rock.
Työn jäljestä olisi tullut 5 tähteä ilman noita nauhaongelmia ja tuon rhythm/solo kytkimen toimimattomuutta, mutta soittelen tällä paljon ja olen hyvin tyytyväinen tähän. En vaihtaisi pois.