Kuka keksi sähkökitaran?

Kuka se olikaan? Leo Fender ja Les Paul esittelivät maailmalle legendaariset ja vielä tänäkin päivänä ajankohtaiset kitaramallit, mutta kyseessä on kuitenkin monimutkaisempi yhtälö! Kaikki maailmaa mullistavat keksinnöt tarvitsevat rakennuspohjaa historiasta ja eivät olisi välttämättä koskaan nähneet päivänvaloa ilman edeltäjiään. Tässä blogissa yritämme – hieman vaikeasti toki – esitellä teille sähkökitaran syntyhistoriaa.

Sähkökitara: Ei ainoastaan yhden henkilön neronleimaus

Sähkökitaran keksiminen ei ollut pelkkä hehkulamppuhetki. Se oli pikemminkin lukuisien aiempien löytöjen ja keksintöjen tiivistelmä, joita on vaikea tarkastella yksinkertaisesti näin kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin. Yksi asia on kuitenkin selvää: Voimme helposti oppia lisää sähkökitaran tarun muovanneiden pioneerien ajasta.

via GIPHY

Induktio ja sähkömagneettiset mikrofonit

Sähkökitarat ovat varustettu yhdellä tai useammalla mikrofonilla. Nämä mikit ovat yleensä magneetin ympärille kierretty kuparilankainen kela. Kun kielet värähtelevät lähellä mikrofonia, kuparilankaan syntyy induktiosta johtuva sähkömagneettinen signaali. Tämä ei ole 1940-luvun keksintö. Päinvastoin:

Tonabnehmer von Fender: Pure Vintage 64Tele Pickup

Michael Faraday loi pohjan sähkökitaralle jo vuonna 1831

Tanskalainen fyysikko Hans Christian Ørsted havaitsi jo vuonna 1820 tekemässään kokeessa, että magneettineula poikkeaa sähköjohtimen läheisyydessä heti, kun virta kytketään päälle. Kokeita kehittivät edelleen ranskalainen matemaatikko André Marie Ampère, elektrodynamiikan isä, ja vuonna 1831 brittiläinen luonnontieteilijä ja kokeellinen fyysikko Michael Faraday – kyllä, sama tyyppi joka on tunnettu salamasta ja häkistä – joka löysi sähkömagneettisen induktion. Ilman hänen ideaansa sähkömagneettisesta induktiosta esimerkiksi kitaramikrofonit nykyisessä muodossaan olisivat vain satuja.

Martinin uraauurtava teräskielinen kitara

Christian Frederick Martin ei koskaan rakentanut sähkökitaraa, mutta hänen nimensä on silti erottamaton osa sähkökitaran historiaa. Hänen merkittävin saavutuksensa oli tehdä soittimiaan metallikielillä. Lähestymistavan tarkoituksena ei ollut sähkökitaran kehittäminen, mutta ilman metallikieliö myöhempien keksijöiden induktioon perustuva mikrofonisysteemi ei olisi toiminut. Martinin perustama yritys – Martin Guitars – on yhä olemassa.

Äänensiirron perustana olivat levysoittimet, puhelimet ja vastaavat.

On kuitenkin todettava, että vielä vuosikymmeniä myöhemmin sähköistetyillä soittimilla ei ollut merkittävää osaa musiikin maailmassa. Sen sijaan maailmasta löytyi legioonatolkulla harrastajia, jotka analysoivat fonografin, radion tai puhelimen kaltaisia viestintävälineitä luodakseen niiden teknologiaa hyödyntämällä jotain uutta. Soitinten sähköistämisen parissa työskenteleviä oli todella vähän.

via GIPHY

Sähkökitara: Halu näyttää, mihin sähkö pystyy

Itse asiassa muusikot eivät keksineet sähköistettyä soitinta. Sähköinen äänentuotto syntyi teknis-leikkimielisestä ideasta. Ensimmäiset sähkökitarat eivät syntyneet muusikoiden ja keksijöiden halusta lisätä äänenvoimakkuutta, parantaa soundia tai optimoida käyttömahdollisuuksia. Kyse oli sähkön kiehtovuudesta; valmistajat halusivat näyttää, mitä hienoja asioita sähköllä oli mahdollista tehdä. Näihin uusiin mahdollisuuksiin kuului myös ääntä tuottava induktio ja sen seurauksena sähkömagneettisten mikrofonien valmistus. Leo Fender, Les Paul tai Orville Gibson eivät olleet vielä edes syntyneet.

Beauchampin ensimmäinen sähkökitara oli varustettu levysoittimen pickupilla.

Musiikin ykköslaite oli tuohon aikaan gramofoni, ja se jätti helposti tilaa soveltamiselle. Vuonna 1926 Dobyeran veljekset yrittivät yhteistyössä teksasilaisen George Beauchampin kanssa sovittaa periaatteen, jolla sellakka-levyt saatiin soimaan, puhtaasti akustiseen järjestelmään. Tuloksena oli metallikitara, dobro. Tämä ei riittänyt kekseliäälle Beauchampille, vaan hän päätti kokeilla keksinnössään käämejä ja magneetteja. Hän kiinnitti kitaraan levysoittimen mikrofonin, joka koostui käämistä ja kestomagneetista.  Ensimmäinen varsinainen sähkökitara näki päivänvalon, vaikkei sen merkitystä ei vielä tajuttukaan.

via GIPHY

Kultakuumeen henki saavutti muusikot 30-luvulla

Beuchampia seurasi muitakin nimiä, jotka ovat vielä nykyäänkin hengissä: Ro-Rat-In Company 1930-luvulla (Rickenbacker) ja Lloyd Roar 1920-luvulta lähtien. Lloyd Roarin Vivi-Tone-yhtiön ensimmäinen sähkökitara valmistui jo vuonna 1932, muttei se kuitenkaan pystynyt vakiinnuttamaan asemaansa, sillä äänen vastaanotto ei vastannut nykyisin käytettyä sähkömagneettista induktiota. Instrumentti kuulosti ohuelta.

Sähkökitaran keksiminen: autotallipioneerien merkittävin saavutus

Soitinvalmistajien merkittävin saavutus oli tietenkin jo olemassa olevan tekniikan optimointi ja toiseksi sen soveltaminen sähkökitaroihin. Noin vuonna 1950 ensimmäinen Fenderin sähkökitara, Telecaster, näki päivänvalon. Vuonna 1952 Gibson rakensi ensimmäisen massiivirunkoisen kitaransa, Les Paulin, joka oli tuolloin vielä varustettu P90-single-coil -mikrofonilla. Ei pidä kuitenkaan aliarvioida sitä, että Fender ja Gibson olivat ensimmäisiä valmistajia, jotka saivat aikaan merkittävän sarjatuotannon ja siten todellisen kulttiaseman. Älkää siis missään nimessä ymmärtäkö väärin: He todella ovat sähkökitaran luojat.

Strat Fender Player Series Strat MN TPL

Gibson Les Paul Standard 60s IT

Feedback

Ajatuksia? Kirjoita kommentti!

Suomalainen muusikko

Näytä kaikki Mathiasn blogipostaukset