Ulkoisesti erittäin hyvän näköinen soitin, muotoilu on kaunista ja käteen sopivaa.
Huolellinen työ niin rakenteessa kuin pintakäsittelyssä, soitin kiiltää niin että peilistä kävisi.
Lyhyt mensuuri vähän vierastaa, mutta toisaalta se oli yksi seikka jonka takia halusin tämän.
Ääni on voimakas ja heleä sekä pitkään soiva, eli kotelo on herkkä..
Toisaalta tämä herkkyys asettaa myös paljon vaatimuksia soittajalle, kovin herkästi kuuluvat kosketyksen aiheuttamat rapinat, narahdukset ja vingahdukset.
Voin kuvitella että tähän soittimeen sopisivat hyvin hiotut kielet, tai ehkä myös pinnoitetut kielet (esim. Elixir) koska niissä on "liukkaampi" pinta.
"Vääriä" ääniä aiheuttaa myös se, että otelaudalla pitää sormituksen osua tarkasti paikalleen, sillä jos se osuu nauhan päälle osittainkin, syntyy "räminää".
Ja tätä sivuun osumista lisää juuri se, että mensuuri on lyhyt, tällöin tietysti nauhojan välitkin ovat lyhyitä ja sormi täyttää koko välin..
Eli tämä soitin sopii parhaiten pienisormisille, tai sitten "mestareille" jotka osaavat osua oikeaan kohtaan :-) ...minä en ole mestari.
Toisaalta soitin ei ole mitenkään kevyt soitettava, eli otelaudalla pitää käyttää voimaa.
Kielisatula on toteutettu "apunauhalla", eli yläpäässä kielet ovat lähellä otelautaa, näin ollen siinä päässä ei voi, eikä tarvitsekaan tehdä mitään.
Mutta talla, se on oudon korkealla ... vallankin G-kielien puolella.
Toki talla saa olla vino, niin että vahvemmat kielet ovat kauempana otelaudasta kuin ohuemmat ... mutta tässä vinoutta on aivan liikaa.
Soittimessa on niin voimakas ääni, että "kova" soitto on tarpeetonta.
Näin ollen vahvemmatkaan kielet tuskin ikinä värähtelevät niin laajasti, että koskettaisivat otelautaan.
Tallaa pitäisi siis voimakkaasti laskea, mutta pitänee hankkia toinen, koska en haluaisi muuttaa tätä alkuperäistä.
En kyllä ole arvioinut että laskisiko kielet muutoksessa liian lähelle koteloa, siitäkin on haittaa.
Olen tässä soittimessa löysännyt kielet soiton jälkeen, koska kielet vetävät niin "pystyyn" että pidän mahdollisena että kaula taipuu.
En ole koskaan tällaista löysäämistä mandoliineissani tehnyt.
Minulla on esim. 33 vuotta vanha Suzuki- merkkinen napolilaismandoliini, jossa kaula on täysin kunnossa, vaikka ei ole koskaan löysättykään.
Toisaalta pidän tätä Suzukia ainoana laatusoittimenani ... :-)
Joka tapauksessa nyt soitinta käsitellessä tulee ristiriitainen tunne ... soitin on pieni, kaunis ja erittäin kevyt ... soi voimakkaasti ja heleästi sekä pitkään ...
voiman käyttö otelaudalla ei sovi tunnelmaan.
Toivottavasti muutos poistaa tämän tunteen.
Huonona puolena pitää mainita myös se, että viritysruuvit ovat hyvin nopeita.
Tarkka viritys ei meinaa onnistua vaikka kuinka herkkää kättä käyttäisi, jatkuvasti menee yli.
Eli virityskoneistossa on liian nopea välitys, tai sitten tapit pitäisi olla ohuempia.
Ongelmaa tietysti taas korostaa tuo lyhyt mensuuri.
Kokonaisuudessaan tämä soitin on kuitenkin rakastettavan tuntuinen ...
ensimmäinen soittimeni (mandoliinejakin on kai nyt 8) jolle olen ajatellut antaa nimen, en vain vielä tiedä mikä se on ... naisellinen kuitenkin luonnollisesti ... <3