Kasetit – Ruokaa nostalgianälkäisille

Kasetit – Ruokaa nostalgianälkäisille

Kaikesta vanhasta tulee taas uutta. Kuolematon nostalgian tarve (vaikka et olisi edes elänyt kyseistä aikakautta) nostaa jälleen päätään, kun Rihanna, Taylor Swift ja Nas alkavat julkaista musiikkiaan vinyylien lisäksi myös kaseteilla. Mistä tämä hype johtuu? Onko kaseteissa jotain erityistä, jota emme vain vielä tiedä? Let’s roll!

📼📼📼 Kun vanha uudistuu 📼📼📼

Vinyylilevyjen myynnin huikea nousu oli hämmästyttävää: myynti on kasvanut joka vuosi vuodesta 2006 lähtien, ja vuonna 2020 Yhdysvalloissa myydään parhaimmillaan 27,5 miljoonaa LP-levyä, joten vinyylilevyjen asema on vakiintunut niin vahvasti, että sitä tuskin voidaan kutsua pelkästään “trendiksi”. Nyt kasettinauha on alkanut kokea renessanssia ja risteilee vinyylin valtavassa vanavedessä, sanoo Gear Patrolin Tucker Bowe. Vaikka se on yhä pikkurahaa vinyyliin verrattuna, kyseessä on todella markkinoiden noususuhdanne. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kasettien myynti on korkeimmillaan yli vuosikymmeneen. Vuoden 2019 loppuun mennessä myytiin 75 000 kasettia.

Mutta mikä ihmeen juttu on vanhan kierrättäminen? Klassiset kasettisoittimet ovat melko kömpelöitä ja vaativat hieman kärsivällisyyttä verrattuna niiden digitaalisiin seuraajiin. Kaikilla on kannettava musiikkisoitin taskussaan; miksi tehdä asiat vaikeiksi?

Nopea historiakatsaus

Kasetin kehitti hollantilaisen Royal Philips -yhtiön Lou Ottens tiimeineen Hasseltissa Belgiassa. Se esiteltiin syyskuussa 1963. Kun kasetti 70- ja 80-luvuilla tuli tunnetuksi ja siitä tuli aikansa tärkein tallennusmuoto, käytännöllisyys kulki soundin edellä. Kasettien suurimmat kilpailijat, kelanauhurit ja vinyyli, olivat kalliita ja tilaa vieviä, kun taas kasetit olivat kannettavia, mukavia ja melko yleisiä, mikä oli suurelta osin boom boxin keksimisen vuonna 1966 ja ikonisen Sony Walkmanin vuonna 1979 ansiota. Kasetti oli aikanaan markkinoidensa myydyin, mutta joutui myöhemmin nöyrtymään digitaalisen seuraajansa edestä. Kyseessä oli tietenkin CD-levy. Ne olivat yhtä halpoja ja käteviä kuin kasetit, ja mikä parasta: Niitä ei tarvinnut kääntää tai kelata. Vuoteen 2000 mennessä kasetit olivat kokeneet tuhonsa, ja kadonneet markettien laareista. Kannettavan musiikin ja laadukkaan äänentoiston entinen markkinajohtaja oli tippunut 5 prosenttiin markkinoista ja tuskin kukaan enää osti, myi, valmisti tai kuunteli kasetteja.

Musiikin pitelemisen tarve

“Musiikki on ollut jotain muuta, kuin fyysinen asia jo niin kauan, että vinyyli ja kasetit eivät tunnu vain nostalgisilta – ne saattavat tuntua jopa vieraalta.”, sanoo John Kannenberg, Museum of Portable Soundin johtaja ja pääkuraattori. “Siitä hetkestä lähtien, kun digitaalinen musiikki alkoi ohittaa suosiollaan fyysisen musiikin, oli vain ajan kysymys, milloin heiluri heilahtaisi takaisin.”

Tunne siitä, että pitää käsissään vinyylilevyn tai kasetin muodossa olevaa musiikkia, ei ole nykyään kovin yleistä. Kun ottaa kasetin laatikostaan, laittaa sen kasettisoittimeen ja antaa sen pyöriä toistaa eräänlaisen rituaalin: Hetken, jolloin ”valmistelee” musiikin kuuntelemista varten. Se, että kädessäsi olevassa laitteessa pyörii oikealle nauhalle äänitettyä musiikkia, herättää meissä kaikissa pienen insinöörin, ja kuunteluprosessiin käytetty ylimääräinen määrä vaivaa saattaa nostaa koko kokemuksen henkistä arvoa pykälän verran. Myös: Kasetin soundi on luonteeltaan ainutlaatuinen; se hellii korviasi analogisella lämmöllä ja ihastuttavalla ja syvästi nostalgisella sihinällä.

Ei ole tietoa siitä, kuinka monta 2020-luvulla ostettua kasettia todella koskaan laitetaan kasettidekkiin; värikkään kasetin esteettinen viehätysvoima saattaa houkutella asiakkaita ostamaan äänitteitä pelkästään siksi, että ne näyttävät taideteoksena hyvältä. Eikä siinä ole mitään väärää: Kasetin ostaminen on artistin tukemista parhaimmillaan, vaikka et ehkä koskaan kuulisikaan kasetilla olevaa musiikkia.

Ja vastuuvapauslauseke: Spotifysta tai YouTubesta kuunnellussa musiikissa ei ole mitään vikaa, se on itse asiassa loistavaa. Älylaitteet ja suoratoistopalvelut ovat antaneet yhä useammalle mahdollisuuden kuunnella musiikkia kaikkialla. Teknologinen kehitys on tehnyt musiikista ja musiikin kuuntelusta entistä helpommin lähestyttävää ja yhdenvertaista. Fantastista!

Tärkeä osa kulttuuria

Nauhat olivat suuri osa 80-luvun radikalismia. Kasetteja ei ostettu niiden lämpimän ja kauniin äänen takia, vaan koska ne olivat halpoja. Musiikkia saattoi jopa kopioida kalliilta levyiltä kasetille varhaisena musiikkipiratismin muotona! Suuret levy-yhtiöt eivät julkaisseet tietynlaista musiikkia, joten bändit nauhoittivat sen itse ja myivät kasetteja keikoillaan.

Jos haluat löytää uutta musiikkia ja mahdollisesti soundeja, joita et ole koskaan ennen kuullut, hanki itsellesi mahdollisuus kuunnella kasetteja. Saatat löytää kirpputoreilta tai ullakoilta aivan uskomattomia tekeleitä! Hip hop -genren keräilijät pitävät kasettia myös porttina löytää 80- ja 90-luvun musiikkia, jota on ehkä julkaistu ainoastaan tällä formaatilla pieninä tuhansien, satojen tai harvempien kappaleiden erinä, mikä on verrattavissa harvinaisten 45-levyjen metsästämiseen! (Bershidsky 2019)


Oletko “nauhapää”? Oletko uusi tulokas kasettipelissä, vai oletko vaeltanut kasettimarkkinoilla jo 80-luvulta lähtien? Haluaisimme kuulla tarinasi! Jätä kommentti! 📼📼📼

 

Lähteet:

The Unlikely Cassette Comeback isn’t over yet: Sales are up in 2019, Charara 2019. Published in Wired

Classic cassette tapes are making a comeback, Bowe Tucker 2021. Published in Gearpatrol

Column: Cassette tapes are making a comeback. But it’s about the culture, not the sound, Bershidsky Leonid 2019. Published in Los Angeles Times

Yksi kommentti

    En ole koskaan ostanut äänilevyjä, mutta kasetteja laatikkokaupalla.
    Kasettisoitin oli kätevä kuljettaa aina mukana. Keikoilla nauhoitettiin omaa ohjelmistoa ja sitten kuunneltiin ja arvioitiin, et mitä pitää korjata. Näin kehitimme muusikon taitojamme.
    Ah sitä kasetti aikaa.

Leave a Reply

MAINOS