15 biisiä legendaarisella synasoundilla

Syntetisaattorit ovat olleet 70-luvulta lähtien välttämätön osa rock- ja popmusiikkia. Aluksi se koski The Who:n tai Pink Floydin kaltaisia kokeellisuuteen taipuvaisia rockyhtyeitä, mutta 80-luvulta lähtien Kraftwerkin tai Jean-Michel Jarren luomia ”tulevaisuuden” soundeja ei voinut pysäyttää enää mikään. Italodiskon tai synth-popin kaltaiset genret perustuivat lähes yksinomaan synteettisiin ääniin, ja jopa rockissa kosketinsoittajat saivat soittaa muutakin kuin tylsiä padeja ja ”yläpilveä”.  Poimimme teille 15 kappaletta, jotka jokaisen syntetisaattorifanin pitäisi tuntea. ?

1. Depeche Mode – Just Can’t Get Enough

Kappale ilmestyi Depeche Moden ensimmäisellä Speak & Spell -albumilla vuonna 1981 ja on pitänyt yhtyeen tunnetuimman kappaleen paikkaa tähän päivään asti. Kolmannen singlen loi syntetisaattoriguru Vince Clark, joka on myöhemmin nauttinut suuresta suosiosta myös Yazoon ja Erasuren kaltaisten syntetisaattoripainotteisten yhtyeiden kanssa. Just Can’t Get Enough on tuotettu täysin synteettisesti ja erottuva ja rapsakka lead-soundi ollaan ruuvattu legendaarisella Roland Jupiter-4:llä!

2. Yazoo – Don’t Go

Seuraavaksi siirrymme yhteen Vince Clarkin Depeche Moden jälkeisistä projekteista. Vaikka Yazoo ei olisi varmasti menestynyt yhtä hyvin ilman Alison Moyetin ääntä, sen ympärillä poreileva synteettinen soundi on kuitenkin bändin tärkein voimavara. Yazoo teki vain kaksi albumia vuosina 1981-1983, mutta levyillä esiintyneet Only You:n, Nobody’s Diary:n ja Don’t Go:n kaltaiset biisit pysyvät kulttisuosikkeina vielä tänäkin päivänä. Don’t Go -kappaleen tunnistaa sekunnin murto-osassa: ARP 2600 jauhaa ja Sequential Circuits Pro-Onen basso puskee voimakkaasti Juno 106:en tukemana! Täydellinen soundi sielukkaan laulajan taustalle.

3. Harold Faltermeyer – Axel F

Beverly Hills Cop -elokuvan nimikkokappale tehtiin aikansa syntetisaattoribiisieihin verrattuna yllättävän rajoitetulla instrumentaatiolla; vain viidellä synalla! Müncheniläissyntyinen Harold Faltermeyer käytti rummuissa Linndrumia, bassossa Moog Modularia, vaskisoundeissa Roland JX-3P:tä, jo tuohon aikaan legendaksi muodostunutta Yamaha DX7:n marimbaa ja soolosoundissa mitä muutakaan, kuin Roland Jupiter-8:aa. Vaikka ajatus neljännestä Beverly Hills Cop- elokuvasta hirvittääkin, menisin katsomaan sen vain kuullakseni tämän biisin vielä kerran – ilman crazy frogin sekoiluja.

4. New Order – Blue Monday

Kaikkien aikojen myydyintä maxi-singleä kyyditsee Oberheim DMX:n biitti 131 BPM:n tempossa. Rumpukoneen basari moukaroi tuon ajan diskobiittien mukaisesti, sillä juuri siihen suuntaan New Order halusi musiikillaan suunnata. Blue Monday- kappaleessa kuullaan myös sample Kraftwerkin Radioactivity-albumilta löytyvän Uranium-kappaleen kertosäkeestä. Yhdistetään siihen Moog Sourcen kahdeksasosabasso, sekvensseri, joka ei aina soi synkronoidusti, syntetisaattorijouset, muutama efekti, kitara, basso, rummut – ja tietysti Bernard Sumnerin ääni ja hupsista: hitti on syntynyt.

5. Pet Shop Boys – West End Girls

Kun New Order julkaisi Blue Mondayn, Pet Shop Boysin pojat lähtivät työpaikoillaan ja päättivät tehdä juuri sen, mitä he uudessa lempikappaleessaan kuulivat. Ei siis ole kovin yllättävää, että West End Girls alkaa Oberheim DMX:n tahdissa. Oberheimin samplerilegendojen Emulator I:n ja Emulator II:n jouset seuraavat perässä. Chris Lowe soitti basson Roland Jupiter-6:lla, joka soitti samanaikaisesti MIDI:n avulla Yamaha DX7:n perkussiivista patchia!

6. Van Halen – Jump

Tätä mestariteosta ei voi jättää väliin, sillä itse asiassa 99,7 % tämän vuoden 1983 kappaleen menestyskaavasta (loput ovat Eddie Van Halenin kitarasoolo ja David Lee Rothin ääni) koostuu syntetisaattoririffistä, jonka Eddie Van Halen soitti Oberheim OB-Xa:n tehdasasetuksella A1. Homma voi olla näinkin yksinkertainen: käynnistä syntetisaattori, valitse ensimmäinen ääni, vasaroi muutama sointu ja yksi kaikkien aikojen suurimmista hiteistä on valmis!

7. Europe – The Final Countdown

Jälleen yksi rock-kappale, josta tuli kansainvälinen hymni lähinnä sen omaleimaisen syntetisaattorisoundin ansiosta. Kappaleen idea tuli laulaja Joey Tempestiltä, joka sävelsi kuuluisan riffin Korg Polysixilla. Yksi oskillaattori per ääni ei kuitenkaan ollut tarpeeksi ”fätti” muulle bändille, joten heidän oli hankittava Roland JX-8P ja Yamaha TX816, jotta fanfaari kuulostaisi kokonaiselta. Kyllä kannatti.

8. Eurythmics – Sweet Dreams

Oletko koskaan kuullut Movement Systemsin rumpukoneesta? Juuri niin! Sweet Dreamsin biitti tehtiin sillä! Tämä äärimmäisen harvinainen ja oheisella videolla prototyyppinä esiintyvä laite näyttää siltä, kuin se olisi juuri seisonut kuutukikohta Alpha 1:n teknikon pöydällä. Bassolinjan tuottava syntetisaattori oli Roland SH-101!

9. OMD – Enola Gay

Tätä ei ensikuulemalta uskoisi: legendaarinen rumpukone, joka aloittaa tämän kappaleen, äänitettiin biisintekoprosessin viimeisenä palasena! OMD soittaa tämän vuonna 1980-julkaistun kappaleen vieläkin konserttiensa viimeisenä kappaleena ja jättää yleisön yksin biitin kanssa lavalta poistuessaan. Ja kyllä, kyseessä on tietenkin Roland CR-78, joka tunnetaan myös Phil Collinsin In The Air Tonight -kappaleen introsta. Hiroshimaan atomipommin pudottaneen lentokoneen mukaan nimetyn kappaleen lead-soundi tulee legendaarisesta Korg Micro-presetistä vuodelta 1978! “Enola Gay, you should have stayed at home yesterday”.

10. Visage – Fade to Grey

Toimintahäiriöisistä instrumenteista voi saada hienoja ideoita – tässä on siitä hyvä esimerkki! Minimoogin piti soittaa Fade to Grey -kappaleen bassolinja, mutta sitä ei saatu mitenkään toimimaan halutulla tavalla äänityksen aikana. Sen tuli soida yhdessä Polymoogin legendaarisen “Vox Humana”-presetin kanssa, mutta mikään ei auttanut. Polymoogia kokeiltiin uudestaan, mutta tällä kertaa brass-soundilla. Systeemi alkoi toimimaan ja synabrass-sovitus jäi elämään. Legendaarista!

11. The Art of Noise – Moments in Love

Tämä luettelo ei olisi täydellinen ilman Trevor Hornin tuottamaa kappaletta. Lista bändeistä, joita hän on tuottanut on loputon; ABC:stä Frankie Goes to Hollywoodiin ja t.A.T.u:un. Hänen luottolaitteensa on Fairlight CMI, nykypäivän mittapuulla uskomattoman kallis sampleri, joka ilmestyi 1970-luvun lopulla ja tuli tunnetuksi erityisen fantastisesta preset-kirjastostaan ja hieman rohisevasta soundistaan. Valitsimme listallemme Moments in Loven, sillä kappale perustuu laitteen kuuluisimpaan soundiin: Sample ARR1:een. ARR1:n päälle lisättiin sample blueslaulaja Sarahista!

12. Underworld – Born Slippy (Nuxx)

Underworld yhdisti 90-luvulla Roland TR-909:llä tuotettuja teknobiittejä syntetisaattorielementteihin ja lämpimän säröiseen lauluun vieden samalla soundinsa suurille festarilavoille. Heidän suurin hittinsä on kulttielokuva Trainspottingissa kuultu Born Slippy -kappale ja yksi syy kappaleen suureen suosioon on ehdottomasti Roland Juno-106: se tarjoaa täydellisen soundin kuuluisalle sointukulkusekvenssille. Muut kappaleella käytetyt syntetisaattorit ovat pysyneet mysteerinä, mutta ovat luultavasti myöskin peräisin 106:sta.

13. Faithless – Insomnia

Pizzicato… Yksi sana tiivistää kappaleen perusidean. Faithless hyppäsi teknoklubeilla vuonna 1996 huippunsa saavuttaneeseen pizzicato-aaltoon ja loi aallon harjalla Insomnia- nimeä kantavan pop-monumentin. Soundi? Kosketinsoittaja Sister Blissin mukaan se tuli Roland JD-800:sta. Roland myi tätä samplea myös monissa muissa 90-luvun syntetisaattoreissa ja romppulaitteissa tietäen, että kyseessä oli yksi vuosikymmenen tärkeimmistä syntikkasoundeista.

14. Tame Impala – Let it Happen

Nyt riittää 80- ja 90-luvut! Kääntykäämme hetkeksi nykyisyyteen: Kappaleihin, joista ei ole vielä tullut klassikoita, mutta jotka erottuvat silti syntetisaattorisoundiensa ansiosta. Australialaisen Tame Impala -yhtyeen johtaja Kevin Parker tunnettiin vuonna 2015 julkaistun Let it Happenin aikaan lähinnä siitä, että hän käytti kahta Roland- syntetisaattoria: Juno-106:ta, tyypillistä 80-luvun analogisuuden edustajaa, ja JV-1080:tä, 90-luvun romppumaailman ruumiillistumaa. Internetistä löytyy myös livetallenteita, joissa hän käyttää muitakin syntetisaattoreita, esimerkiksi Moogia, koska loppujen lopuksi: Synaa ei voi koskaan olla tarpeeksi.

15. Molchat Doma – Na Dne

Minskin Molchat Doma -yhtye perustettiin vuonna 2017, mutta on jo pitkään ollut monien new wave- ja industrial-fanien tietoisuudessa. Laaja-alaisen syntetisaattoriosaamisen kuulee esimerkiksi vuonna 2018 tehdyssä Na Dne -kappaleessa. Basso – niin muheva basso – tulee Minimoogista. Rummut ohjelmoitiin linndrumin sampleilla. Muita Molchat Doman käyttämiä syntetisaattoreita ovat Roland Alpha-Junon, Yamaha DX100:n ja DX7:n kaltaiset klassikot Roland Jupiter-X:ää unohtamatta!

Lisää synaa: Thomann Synthesizers

Haluatko vielä enemmän tietoa syntetisaattorimaailmasta? Käy tsekkaamassa Thomann Synthesizers YouTube-kanava. Soundit, syntetisaattoreiden ja laitteiden testit, synatähdet ja tutoriaalit vinkkeineen ja odottavat sinua!

Mikä kappale on henkilökohtainen suosikkisi? Joku listaltamme, vai jokin aivan muu? Kerro kommentilla! ✍

Suomalainen muusikko

Näytä kaikki Mathiasn blogipostaukset