Harley Benton ST-62 BK Vintage Series

Laatikon avaaminen tuotti ilahtumisen ja kaksi pettymystä. Ulkonäkö oli kohdallaan, työn jälki hienoa ja pinta kaunis. Mutta mikit eivät olleetkaan luvatut Wilkinsonit, joiden vuoksi tämän olin tilannut. Sitäpaitsi kaulamikki oli selvästi irrallaan. Kytkeminen vahvistimeen poisti pettymyksen: Roswellin mikit tarjosivat juuri sen soundin, jota olin aina etsinyt. Erityisesti kaulamikin nautittava sointi oli sellainen, jota en vuosikymmeniä sitten omistamastani aidosta stratosta koskaan saanut. Mikki oli kuitenkin selvästi irti kotelostaan eikä totellut säätöruuvia. Kun toinen sävynsäätöpotikkakaan ei toiminut, irrotin pleksin. Ilmeni, että mikin kehys oli jumiutunut koloonsa, ja ruuvi oli väännetty silti kiinni sillä seurauksella, että mikin pohjasta olivat menneet kierteet. Avarsin hiukan mikin koloa ja tein pohjaan ruuville vastakappaleen muovista. Potikkakin alkoi toimia kun tarkistin johtojen kiinnitykset. Tällaiset helposti korjattavat viat ovat tässä hintaluokassa sinänsä hyväksyttäviä, kun soitin muuten ei ole mikään halpistuote. Kaula on hiukan turhan paksu, mihin kyllä tottuu. Otelauta oli sinällään jo soittokelpoinen ja intonaatio kohdallaan, hioin kuitenkin vielä nauhat tasaisemmiksi ja säädin hiukan kaulaa, jotta saatoin laskea kieliä alemmaksi. Parin tunnin työllä halpa tuote oli muuttunut erittäin hyvin soivaksi käyttösoittimeksi. Sitten vielä vibran kampi paikalleen. Ja silloin ilmaantui ongelma, se ei suostunut menemään kierteilleen. Purin tallan osiin nähdäkseni oliko kierteissä jokin vika. Ilmeni, että kampi ei mene paikalleen, koska se on yksinkertaisesti väärän kokoinen. Tallan päälliosassa on ihan oikean kokoinen reikä, mutta siinä alemmassa mötikässä, jossa jouset ovat kiinni, reikä on arviolta millin verran liian pieni. Jos en olisi jo ehtinyt hioa otenauhoja ja jos en olisi niin ihastunut tähän soundiin, kitara olisi lähtenyt tässä vaiheessa takaisiin. En halunnut palauttaa sopivaa yksilöä, ja nyt siinä on vika, jota ei käytännössä voi korjata muuten kuin vaihtamalla uuden tallan. Tämän puutteen kanssa voi elää, mutta ihan yhtä hyvin osat voisivat sopia toisiinsa.

Ostin pojalle ensimmäiseksi sähkökitaraksi Fender Mustang 1v2 vahvistimen kera.
Soiteltuaan ensin viikon verran suoraan laatikosta,sain tilaisuuden tutkia kitaraa enemmän.
Nauhat oli yllättävän siistit,mittasin ja löysin kaksi hiukan korkeampaa. Viilasin ne ,pyöristin vähän päitä ja kiillotin,olisi toki pärjännyt ilman tätäkin.
Kielet oli hieman korkealla,laskin niitä ja samalla vaihdoin uudet Ernie Ballit.
Pickupit eivät ole halvat keraamiset,vaan yllättävän kaunis ääniset alnicot,jotka oli säädetty todella alas.Säädin ne ylemmäs,viritin kitaran virittimillä,jotka tuntuivat ihan toimivilta ja palautin pojalle.
Eli hyvä kitara ja pienellä vaivalla vieläkin parempi.
Vibra on vähän halvan oloinen,mutta pidämme sen alkuperäisesti lukittuna.
Kallis stratocaster soi mahtavasti,mutta parasta on että myös vähän yli satasen stratocaster soi hienosti.

I purchased one of these a few months ago. When it arrived I noticed that it didn't come with a QC card or the all so familiar funny sticker. So I assumed it came straight from the factory. The middle pickup was dead. I returned it to Thomann who fixed it and sent it back. So it's now in working condition. The frets are not very well rounded or polished, so I have some fret end filing to do to avoid cuts on my hand. This was a disappointment, but not really unexpected on such a budget friendly instrument. The neck shape is nice, but the radius is a bit flat, so I'll probably replace it with a Fender neck that I have laying about on it. It stays pretty well in tune even with savage use of the tremolo. I don't mind that the trem block is a bit small. But some people will want to replace that as well. The Roswell pickups are really nice. I can see that HB has tried to emulate the David Gilmour black strat, and it's pretty close soundwise. So it's a keeper. Too bad it had to be repaired straight out of the box though. For that reason I can't give it full marks.

I had not that high expectations when I waited for the ST-62 stratocaster as they are usually more difficult than for example the Jazzmaster, or other guitars with hum buckers. I was so surprised when I started to play the guitar. First I was disappointed when I did not get the Wilkinson pick ups but after playing the guitar I am thankful that I got the Roswells. What a sound and quality for that amount of money. I should say it is better than the real deal.