Peli soundtrackien historia

Peli soundtrackien historia

 Kuka oikeastaan kirjoittaa musiikin näihin hittipeleihin?

Tietokonepeli-musiikkia on ollut siitä lähtien kun ensimmäiset tietokonepelit tulivat markkinoille. Ensimmäisten pelien “musiikki” oli vain ohuita piippauksia, mutta pelimusiikki koki yhtä nopean kehityksen kuin grafiikkojen kehitys. Kaikki lähti nöyristä 1980-luvun tietokoneista ja konsoleiden äänisiruista ja kehittyivät sitten 8-bittisiin ja 16-bittisiin äänikortteihin. Nyt olemme jo tottuneet täysin aitoon äänitettyyn musiikkiin osana pelikokemusta. Otamme nämä soundtrackit usein itsestäänselvyyksinä, mutta on tiedostettava, että ne tuotetaan yleensä yhtä hyvin kuin Hollywood-elokuvien musiikki. Musiikki luo yleensä myös perustan pelin erityiselle vetovoimalle ja pysyy yhtenä sen mieleenpainuvimpana asiana . Sukelletaanpa syvemmälle!


Myös tapa jolla musiikkia käytettiin tai voitiin käyttää peleissä muuttui tekniikan kehityksen myötä. Kun videopeleistä tuli massailmiö 1980-luvulla, musiikki tuli ensisijaisesti yksinkertaisista syntetisaattorisiruista todella rajoitetuilla mahdollisuuksilla. Nykyään tätä soundiestetiikkaa kutsutaan hellästi nimellä “Chiptune“. Commodore C64:n SID, joka on 3-ääninen analogisyntetisaattori yhdessä sirussa nauttii todellisesta kulttimaineesta. Jos tarkastellaan tämän sirun alkeellisia mahdollisuuksia on uskomatonta, mitä säveltäjät saivat siitä irti. Tässä pieni kooste:


Sitten tulivat PC-äänikortit, jotka tuottivat äänensä ensin FM-synteesillä ja myöhemmin PCM-sampleilla. Siihen aikaan useimpien pelien soundtrackit koostuivat MIDI-tiedostoista, joita tietokoneen äänikortti soitti. Nämä soundit riippuivat vahvasti käytetystä kalustosta (esim. Yamaha YM3812 äänikortti) ja ei mennyt kauaakaan kun muistista tuli halvempaa ja prosessoreista nopeampia, jonka ansiosta peleissä oli nyt mahdollista soittaa digitaalisia äänitiedostoja. Tämä avasi oven yksityiskohtaisemmin tuotetuille soundtrackeille, joiden soundi ei enää riippunut kalustosta. Tämä video selittää kehityksen melko hyvin:


Varhaisimmissa arcade– ja konsolipeleissä musiikilla oli tiettyjä piirrosanimaatioista tuttuja ominaisuuksia. Tämä johtui osittain sirujen sekä sävellyksien imelistä soundeista. Tasohyppely-klassikoissa, kuten Super Mario -sarjassa hyppyjen, osumien, heittojen ja muiden toimintojen ääniefekteistä tuli lähes osa musiikkia ja ne kannustivat ihmisiä jatkamaan pelaamista, joten jo silloin tuli selväksi kuinka paljon musiikki vaikuttaa pelikokemukseen. Etenkin Mario, Zelda, Mega Man ja Final Fantasy asettivat riman korkealle soundtrackeilla, jotka antoivat jokaiselle pelin tasolle hyvin erikoisen tunnelman.

Pikselöidyt grafiikat ja 8-bittiset soundit alusta loppuun – Sen ajan parhaat pelit saivat pelaajan koukkuun aivan samalla tavalla kuin nykyiset todella realistiset pelit ja säveltäjien, kuten Yoko Shinomura, Manami Matsumahe ja Koji Kondo soundi olivat keskeisessä asemassa. Voit kuulla heidän uniikin soundin ja tyylin seuraavissa videoissa:


Vaihto ennalta äänitettyihin ja studiossa tuotettuihin soundtrackeihin avasi pelien suunnittelijoille täysin uusia musiikillisia mahdollisuuksia. Nyt kaikkea mitä voitiin käyttää tuottamaan musiikkia elokuvissa voitiin käyttää myös peleissä! Nykypäivän tietokonepelien musiikki siis toimii kaikilla saman tyylisillä laitteilla ja kliseillä, joita käytetään myös elokuvamusiikissa: Äänien linkittäminen tiettyihin hahmoihin tai toimintoihin, soittimet kuten jouset tai torvet, jotka liitetään vaistomaisesti tiettyihin tunteisiin tai hiljaisuus, joka voi oikein käytettynä olla todella voimakas efekti. Tässä muutama esimerkki:


Musiikki näyttelee suurta roolia siinä, miten syvästi ja tunteikkaasti uppoudut peliin, vaikka et aina tiedostaisikaan sitä. Ja sen ei aina tarvitse tapahtua elokuvamaisten välinäytösten/-siirroksien aikana.

Jotkut kuuluisat pelit käyttävät musiikkia toisella erittäin tehokkaalla tavalla, esimerkiksi päähenkilön suoraan kokemana tietyissä kohtauksissa. Täydellinen esimerkki tästä ovat ne Grand Theft Auto -sarjan unohtumattomat interaktiiviset radiokanavat, jotka loivat verrattoman ja mukaansatempaavan kokemuksen. Ne myös ratkaisivat hienovaraisesti haasteen, joka erottaa pelimusiikin elokuvamusiikista: Peleissä musiikki täytyy voida sisällyttää pelin kontekstiin milloin tahansa.

Kun kohtaus on ohi, taistelu on ohi tai päähenkilö on kuollut, peli ei lopu ennen kuin musiikki loppuu. Tässä kohtaa mukaan tulee mukautuva musiikki (kutsutaan myös dynaamiseksi tai interaktiiviseksi musiikiksi), jonka äänenvoimakkuus, rytmi ja sävelet muuttuvat pelin tiettyjen tapahtumien mukaan. Eikä sen pitäisi kuulostaa oudolta kun musiikki äkkiä loppuu tai muuttuu, sillä niiden taika piilee juuri näissä vaihdoksissa. Lukuisten tunnetilojen kanssa leikkimisen lisäksi tämä on yksi haasteellisimmista musiikillisista tehtävistä, joita pelimusiikin säveltäjät kohtaavat. Tässä havainnollistava esimerkki:


Mutta keitä ovat ne luovat mielet näiden loistavien soundtrackien takana? Vaikka videopelien musiikki on vakiinnuttanut itsensä eikä se ole enää niin huvittavaa kuin ennen, vain muutama pelimusiikin säveltäjä paistattelee parrasvaloissa. Tässä esittelemme heistä muutaman.

Jesper Kyd

Tämä tanskalainen säveltäjä on parhaiten tunnettu hänen mullistavista sävellyksistään Assassin’s Creed -sarjassa. Hänen 30 vuotta kestäneen uran portfolioon mahtuu musiikkia myös muista suosituista pelisarjoista, kuten Hitman, Borderlands ja State of Decay. Hän yhdistelee sävellyksissään klassisia instrumentteja, kuten orkestereita ja kuoroja elektronisiin elementteihin.


Harry Gregson-Williams

Tämä britti on oikeastaan enemmän elokuvasäveltäjä ja sävelsi musiikkia lukuisiin Hollywoodin hittielokuviin, kuten Shrek, Spy Game ja Phone Booth. Hänen musiikkiaan Metal Gear Solid -sarjassa (alkaen toisesta osasta) voidaan kuvailla uraauurtavaksi. Harry Gregson-Williamsin sävellykset näyttivät, miten musiikki voi toimia tämän päivän tietokonepeleissä kaikilla Hollywood-tyylin koukuilla ja runsaalla tunteellisella latauksella ja voimalla.


Jeremy Soule

Mestarillinen orkesterin tonaalisten mahdollisuuksien käyttö on johtanut amerikkalaisen Jeremy Soulen rinnastamiseen “pelimusiikin John Williamsiksi“. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu Guild Wars ja Elder Scrolls -sarja sekä Total Annihilation. Soule on luonut musiikkia tähän mennessä yli 60 peliin!


Darren Korb

Darren Korb loi musiikin kahteen hyvin suosittuun indie-peliin “Bastion” ja “Transistor“. Hän käyttää paljon sämplättyjä biittejä ja rytmisiä elementtejä yhdistettynä akustisiin instrumentteihin ja syntetisaattoreihin.


Austin Wintory

Austin Wintorysta tuli ensimmäinen Grammy-palkinnon voittanut pelimusiikin säveltäjä musiikillaan peliin “Journey“. Jos kuuntelet kyseisen pelin soundtrackin niin olet varmasti samaa mieltä siitä, että hän ansaitsi sen. Tässä soundtrackissa orkestraaliset elementit yhdistyvät folk-vaikutteisiin ja luovat uniikin äänimaailman. Kuuntele tämä älyttömän kaunis soundtrack alta:


Yoko Shinomura

Tämä japanilainen säveltäjä on yksi niistä muusikoista, jotka loivat perustan tämän päivän pelimusiikille jo 80-luvulla ja niillä sen ajan vaatimattomilla teknisillä apuvälineillä. Yoko Shinomuran sävellykset ovat säilyneet unohtumattomina, etenkin peleissä “Street Fighter 2” ja “Final Fight“. Hän sävelsi musiikin myöhemmin myös Super Mario RPG ja Mario & Luigi RPG -sarjoihin.


Siinäpä se! Onko joku edellämainituista säveltäjistä suosikkisi? Onko jonkin pelin musiikki jäänyt mieleesi siitä asti kun olit lapsi? Jätä kommentti alle tai Facebook-postaukseen. 😊

Author’s gravatar
Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Leave a Reply