Musiikki ja näyttävä design: Albumin kansi

Musiikki ja näyttävä design: Albumin kansi

On ironista, että ostaessamme tai striimatessamme albumia ensivaikutelma perustuu sen visuaalisuuteen: Ennen kuin edes kuulemme ensimmäistä nuottia, albumin kansi on näkyvillä. Albumin kannen suunnitteluun käytettävä aika ja omistautuneisuus on artisteille ja tuottajille lähes yhtä tärkeää kuin itse musiikki, sillä sen tavoitehan on kertoa joko suoraan tai epäsuoraan koko albumin viesti yhdellä kuvalla. 🎨


Printatun albumin kannen synty

Nykyään itsestäänselvyytenä otettava kansikuvien visuaalisuus ulottuu 1930-luvulle. Siihen asti levyjä myytiin ilman printattua kansikuvaa, kunnes eräs Alex Steinweiss keksi fiksun ja tehokkaan idean. Tämä graafinen suunnittelija työskenteli Art Directorina Columbia Recordsilla ja näki nämä tyhjät paketit monotoonisina, jotka eivät houkutelleet ketään ostamaan albumia. Hänestä tulikin printatun albumin “hihan” keksijä ja albumien kansitaiteen isä. Hän antoi levyjen kansille uuden ilmeen ja vaikutti merkittävästi musiikkiteollisuuteen tähän päivään asti taiteellisella lähestymistavallaan.

 

Hipgnosisin fotorealistiset työt ja graafinen suunnittelu

Brittiläinen design-yritys Hipgnosis vei Steinweissin idean seuraavalle tasolle ja siitä tulikin suuri kansainvälinen trendsetteri albumien kansien graafisessa suunnittelussa. Surrealismin elementtejä mm. Dalin, Duchampin, Buñuelin ja monien muiden töiden vaikutteista alkoi virtaamaan suunnitteluun erilaisten musiikkityylien yli. Näyttävistä designeista tuli yhä suositumpia kun design-legendat aloittivat tekemään yhteistyötä esim. Pink Floydin kanssa. Hipgnosisin töihin kuuluu satoja maailman kuuluisimpia kansia ja heidän 50-vuotista taivaltaan juhlitaankin nyt erilaisin näyttelyin:

Ajan hengen kuvaaminen albumin kannessa

Taide- ja suunnittelijaskene ovat yhtä mieltä siitä, että albumin kannella on oltava jotain sanottavaa tietyn ajan hengestä (zeitgeist), sillä provosoivat teemat, kuvat ja kollaasit voivat nostaa albumien myyntilukuja. Samoin niiden iskevyyttä voidaan tukea designeilla, jotka vaikuttavat yleisön tulkintaan suuremmalla tähtäimellä. Tämän tien valitsevat taiteilijat käyttävät hyväkseen taiteen mahdollisuuksia ja luovaa vapautta niin kuin Andy Warhol teki yhdistäessään silloin nopeasti kasvavat kaupallistamisen, massatuotannon ja julkkisten palvonnan konseptit pop-taiteessaan:

Muotokuvat loivat henkilökohtaisemman yhteyden

Toisaalta artistin tunnistaa paremmin muotokuvista, jonka kautta fanit saavat kuvan artistin eleistä, kasvojen ilmeistä, muotitietoisuudesta ja estetiikasta, jotka voivat promota sympatian tunnetta ja samaistumista kuuntelijalle tai potentiaaliselle ostajalle. Muotokuvat ovat tärkeitä myös artistin tai bändin nopeampaa tunnistamista ajatellen verrattuna “nimettömään” grafiikkaan etenkin markkinoille tulevien uusien albumien tapauksessa.

 Kannen on oltava informatiivinen! Tai sitten ei…

Albumin nimi on tietenkin myös tärkeä elementti. Uudet artistit tai bändit eivät kuitenkaan usein anna ensimmäiselle albumilleen nimeä ja tällaiset albumit tunnetaan nimellä “self-titled / omaa nimeään kantava albumi“. Tämä voi olla hyödyllinen strategia tehdä bändistä tai artistista tunnetumpi ja samanaikaisesti osoittaa sen olevan itsenäinen brändi. Ei olekaan mitenkään ehdotonta näyttää bändiä, artistia, albumin nimeä tai logoa albumin kannessa. Mutta toisaalta:

 

Historian kirjoihin jääneet eeppiset kannet

Jos mennään yllä olevan kaavan mukaan antaa se suunnittelijalle enemmän taiteellisia vapauksia, koska kuvaan ei tarvitse jättää tilaa tekstille. Yleensä tekstittömiä kansia käyttävät useammin tunnetut bändit ja kansainväliset tähdet, jotka ovat jo kauan sitten vahvistaneet brändinsä itsenäiseksi faniensa joukossa. Mitä hyötyä tästä sitten on? Jos teema ja idea toimii niin kansi voi päästä albumien kansien suunnittelun historian Hall of Fameen.

 

Katsojan tunteiden kanssa pelaaminen

Yleensä muusikot ja heidän tiiminsä saavat valita useamman designin väliltä. Se, minkä he loppujen lopuksi valitsevat, on joskus umpimähkäistä, mutta saattaa myös valikoitua selvästi tai alitajuisesti vetoamaan potentiaalisiin ostajiin. Otetaan esimerkiksi albumi “Boston” samannimiseltä bändiltä vuodelta 1976, jonka kannessa on kitaran muotoisia avaruusaluksia. Kitaristi ja lauluntekijä Tom Scholz, Epic Records ja manageri Jim Charney päättivät, että tämän avaruusaluksien armadan ei pitäisi hyökätä Maahan vaan sen sijaan suojella sitä. Albumin kansi kulkeekin harmoniassa albumin sisällön Scifi-tunnelman kanssa.

Pink Floydin “Wish You Were Here” elementit

Toinen esimerkki vaikuttavasta visualisoinnista on Pink Floydin “Wish You Were Here” albumin kansi, jossa kaksi stuntmiestä kättelevät ja toinen miehistä on tulessa päästä varpaisiin. Shokeeraavaa onkin se, että kyseistä kuvaa ei ole editoitu jälkeenpäin vaan mies oli kuvauksissa oikeasti tulessa. Neljä elementtiä eli tuli, vesi, ilma ja maa kuvattiin symbolisesti kannessa, joka saatiin aikaan lukuisilla hyvin suunnitelluilla yksityiskohdilla, kuten alas oikealle asetettu logo (myös vinyylin muovisuojassa). Tällaiset kuvaukset maksoivat 60-luvulla tuhansia dollareita. Nykyään tällaista eforttia ei tarvitse nähdä edullisten digitaalisten kuvien muokkausprosessien ansiosta.

Author’s gravatar
Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Leave a Reply