Frederikin Paluu Thomann Kylään

Frederikin Paluu Thomann Kylään

Frederik vieraili kaupassamme viime vuonna ensimmäistä kertaa ja kirjoitti kauniin tarinan kokemuksestaan “Thomann Kylässä”. Hän vieraili meillä toistamiseen äskettäin juuri keskellä #TGU18 tapahtumaa ja päätti kirjoittaa myös siitä. Tällaista tapahtui meidän kiertävälle muusikolle tällä kertaa… ?


Ei liian iso sen omaksi hyväksi

Tämä ei ole hienoista varusteista kertova tarina vaan ehkä omakohtainen tarina, joka alkoi kesällä ’94. Ei kuulosta ehkä yhtä hyvältä kuin Kesä ’69, mutta silti – ihan ok vuosi. Sinä vuonna sain ensimmäisen kuusikieliseni. Se oli 200 euron investointi ja minulla meni koko kesä rahan säästämiseen sen ostamista varten.
Punainen Peavey, jonka kiinnitin ghettoblasteriini ja oikeastaan kaikki koko projektissa oli kauheaa: kitara, ghettoblaster, matelevat yritykseni soittaa “Smells Like Teen Spirit” ja tämä oli vuosikymmeniä sen jälkeen kun “Jimmy lopetti ja Jody meni naimisiin”.

Ajamassa kohti T-Kylää.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kitarani ja ensimmäinen askeleeni mahtavaan Musiikin Maailmaan. Pikakelaus 200 vuotta eteenpäin vuoden 2018 kesään: Toinen visiittini Thomann Kylään Treppendorfissa. Kun olin vuodessa palautunut edellisen ja ensimmäisen vierailuni euforiasta, palasin itsevarmana ja erittäin coolina vain huomatakseni, että koko paikka oli täynnä vielä coolimpia kanadalaisia tubettajia, jotka olivat matkustaneet Thomann’s Gearhead Universityyn.

TGU18 porukka saapumassa Treppendorfiin

Ja minähän tein niin kuin jokaisen miehen täytyy tehdä ainakin kerran vuodessa. Aloin koskettelemaan asioita, jotka tulisivat pilaamaan rahatilanteeni ja aloin unelmoida.

Unelmoimassa

Olen soittanut nylonkielisiä akustisia kitaroita yli 20 vuotta ja siirryin vasta äskettäin sähkökitaroiden ja pedaalien mielenkiintoiseen maailmaan. Sanotaan nyt vain, että pidin asiat simppelinä – todella simppelinä – toistaiseksi.

Pidän asiat simppelinä 🙂

Nuorena jotenkin ajattelin, että sähkökitaran täytyi olla Fender tai Gibson ja maksaa ainakin 2 000 euroa. Hieman markkinointia yhdistettynä ryhmäpaineeseen ja bim bada bum: väärintulkittu maailmankuva.

Minut esiteltiin vaihtoehdolle kun ystäväni alkoi tilata sähkökitaroita Harley Benton Sarjoista, jotka ovat edullisia ja kivoja soittaa.

“Sitä oikeaa” etsimässä

Siellä olin kitarahuoneessa Thomann Kylässä. Sen sijaan, että olisin seissyt hiekka- ja mineraalikasan päällä lentämässä avaruuden läpi 30 km/s törmäyskurssilla Andromeda galaksin kanssa, maailmani seisoi paikallaan. Ja siinä hän oli, keskellä tanssilattiaa muiden satojen kauniiden kuninkaallisten ja jalosukuisten joukossa.

Harley Benton TE-80 NT Deluxe Series

Mutta minä näin vain hänet ja kuulin hänen kutsuvan minua. “Freddy meidät on tarkoitettu toisillemme. En välitä menneisyydestäsi. En välitä muista kaunokaisista, jotka on ripustettu seinällesi. En edes siitä hardtop Spanish flamenco kaunokaisesta, joka odottaa sinua autossasi juuri nyt. Voimme kaikki elää yhdessä yhtenä isona perheenä”.
Tämä kaikki on saattanut tapahtua vain pääni sisällä tai se on johtunut huokeasta hintalapusta tai ilmankosteuden tasosta sinä päivänä. Päädyin kuitenkin lisäämään Harley Benton TE-80 NT Deluxen ostoslistalleni.

Fred uuden kultansa kanssa


Uusia soundeja etsimässä

Ajattelin Peavey-ghettoblaster -kokemustani ja mietin, että olisi mukava kokeilla erilaisia soundeja. Koska olen noviisi tässä pelissä, päätin kokeilla Line 6 Pocket Podia. Tyyppi, joka demonstroi laitetta minulle sanoi, että se on lelu ja että minun pitäisi ostaa jotain coolimpaa ja kalliimpaa. Vastasin: tuo on täydellistä ja samalla resepti kestävään ja terveeseen avioliittoon. Jos joku kysyy minulta miksi minulla on niin paljon varusteita, voin hyvällä omallatunnolla vastata: “Se on vain lelu”.

Line6 Pocket Pod


 

Se “ensimmäinen kitara” -fiilis

Olen ostanut monta kitaraa vuosien aikana. Viimeisin ostokseni oli sellainen, että kävelin kauppaan, pyysin jotain coolia ja kallista ja sitä myös sain. Se oli täysin samanlainen kuin kitara, jonka jo omistin, mutta uusi ja kiiltävä. Tällä kertaa Thomann Kylässä jokin oli toisin. Kävelin ulos kaupasta se “ensimmäinen kitara” –fiiliksellä: Innostuneisuus uskaltautua ostamaan jotakin uutta. En tiedä mistä tämä fiilis johtui. Ehkä se johtui ostamastani halvimmasta kantopussista, joka muistutti minua ajasta tyhjätaskuteininä. Sellainen laukku, jonka myyjä heittää mukaan kauppaan vain siksi, että käytit kaikki rahasi kitaraan ja unohdit kunnollisen kuljetuksen. ?


Uusia ystäviä

Bernard tai Barney, kuten ihmiset häntä kutsuvat, näytti ihan Barneylta. Ei siksi, että hän näyttäisi erään 80-luvun lopun Amerikkalaisen lastenohjelman dinosaurukselta vaan siksi että hän oli ystäväsi. Erittäin kärsivällinen Thomann-ystäväsi. Tyyni kuin Tyyni valtameri. Aivan kuin hän olisi nähnyt universumin reunan ja tietää, että kaikki järjestyy kyllä. Hän kysyy ties kuinka monetta kertaa “olisiko siinä kaikki?” ja minä vastaan heti “odotas, otan vielä muutaman patch-kaapelin“, kun muistan tämän harrastukseni.

Patch-kaapeleita


Tee mitä rakastat

Tykkään kysyä eri aloilla työskenteleviltä ihmisiltä mikä on kaikkein ärsyttävintä, mitä he joutuvat tekemään työssään ja pelkään aina, että vastaus on: “Mitä teen juuri nyt”.
Ja tässä minä makaan sängyssä uuden kultani kanssa. Miksi mies makaisi sängyssä juuri ostetun kitaran kanssa, joku voisi kysyä? Siihen voin sanoa vain, että en ole hyypiö. Olen kiertueella ja asun pakussani.

Iso, mutta ei “huonolla tavalla iso”

Maatessani tässä ajattelen Thomannia ja mitä pidän siitä. Thomann on iso, ei Microsoft-iso tai valtion alijäämä-iso. Mutta silti iso. Ja mikä vakuuttaa minut on Thomannin kyky pitää kaikki koossa. Jotkut yritykset sekoavat saavuttaessaan tietyn koon. Esimerkkinä yritykset, jotka rimmaavat Nix-bussin tai Bryan Airin kanssa… Ne ovat isoja ja niiden kanssa matkustaminen on “kitaralottoa”: Vaikka maksaisit muutaman kultarahan turvallisesta taipaleesta, he saattavat kieltäytyä ottamasta kitaraasi mukaansa riippuen sen ihmisen mielialasta kenen kanssa asioit sinä päivänä. Se on isoa huonolla tavalla.
Thomannilla oli jopa aikaa pystyttää kyltti, jossa käskettiin minua chillaamaan. He jopa tarjosivat minulle suuren riippukeinun sitä varten.
Thomann ei lähetä Jouluna kuvaa, jossa joku istuu takan vieressä norjalaisessa villapaidassa. Isovanhemmat ovat sitä varten. Thomann rakastaa musiikkia ja ihmisiä, jotka rakastavat musiikkia. Kiitos Thomann kun olet iso, mutta pysyt pienenä.
-Frederik

Frederik Konradsen


Frederik Konradsen on täysipäiväinen työtä tekevä muusikko, joka esiintyy, kiertää sekä soittaa kaduilla ympäri Eurooppaa.
Kuuntele yksi hänen kappaleistaan Busted In Bavaria tästä:
Ja tässä vielä video hänestä soittamassa pakettiautossa:

Saatat ehkä nähdä hänet esiintymässä kaduilla tai lavalla pian! ?

Author’s gravatar
Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Leave a Reply