7 Vinkkiä Kotistudion Kaapelointiin

Kotistudion kaapelointia tulee usein ajateltua vain silloin kun ruumiis tai sielu on vaarassa: Jos kompuroit lattialla lojuviin kaapeleihin tai kuulet kajareista vain huminaa musiikin sijaan.

Tässä artikkelissa luettelemme muutaman vinkin teille, jotka suunnittelette uutta tai haluatte optimoida jo olemassa olevan kaapeloinnin kotistudiossanne.

Vinkki 1: Jos mahdollista: Symmetrisyys!

Ääniteknologiassa käytetään yleisesti kahden tyyppisiä signaaleja: Symmetrisiä ja epäsymmetrisiä. Epäsymmetrisissä kaapeleissa on ydinsignaali ja suojaus. Ne voidaan tunnistaa plugien kahdesta kontaktista esimerkiksi instrumenttikaapelissa tai cinch-kaapelissa.

Klassinen symmetrinen kaapeli on mikrofonikaapeli, jossa on kaksi signaalijohdinta sekä suojaus. Siispä symmetristen kaapeleiden plugeissa – yleensä XLR-plugeissa – on kolme kontaktia. Symmetrinen siirtyminen on “maadottamaton” siirto; vain kaapelin kaksi signaalijohdinta ovat mukana siirrossa. Epäsymmetrisessä siirrossa ns. cable screeniä käytetään audiosignaalin johtimena, koska tarvitsemme suljetun virtapiirin.

Neutrik XLR-Stecker

Symmetrinen siirtyminen on mahdollista myös stereo jackilla. Kotistudioissa näitä käytetään usein siksi, koska audio interfacen (symmetriset) ulostulot on usein suunniteltu jakeille tilan säästämisen vuoksi. Symmetrisille kaapeleille on siksi tärkeää vain kontaktien määrä, ei liittimen tyyppi.

Jos outputtisi ja inputtisi tarjoavat symmetrisiä signaaleja, on se merkitty oikeilla merkinnöillä laitteessa. Niissä käytetään yleensä englantilaisia sanoja “balanced” (symmetrinen) ja “unbalanced” (epäsymmetrinen). Jos laitteessa ei lue mitään sinun täytyy tarkistaa asia teknisistä ominaisuuksista.

Vain symmetrinen kaapelireititys tarjoaa tehokkaan suojan elektromagneettisia häiriöitä vastaan: Kahden ytimen signaalit lähetetään ns. phase-siftaamalla ja ero, joka muodostuu symmetrisen välityksen lopussa eliminoi häiriösignaalit. Tämä toimii melko hyvin, joten sinun olisi hyvä liittää kaikki ulostulot ja sisäänmenot kotistudiossasi niin, että ne voivat joko tarjota tai vastaanottaa symmetrisiä signaaleja!

Voit liittää symmetrisiä ja epäsymmetrisiä sisäänmenoja ja ulostuloja, mutta menetät tason (-6 dB) sekä suojauksen häiriöitä vastaan! Epäsymmetriset liitännät ovat hyvin alttiitta melulle. Kaikki kitaristit tietävät ongelman yksikelaisissa mikeissä Fenderin Stratocasterissa. Epäsymmetriset liitännät pitäisi aina pitää mahdollisimman lyhyinä kotistudiossa.

Tässä on kaksi tyypillistä esimerkkiä epäsymmetrisistä kaapeleista: 3 m jack kaapeli sssnake IPP1030 sekä adapterikaapeli RCA:sta jakkiin Cordial CFU 3 PC:

Symmetrisiin kaapeleihin kuuluu taas 10 m mikrofonikaapeli, kuten pro snake TPM 10 tai Cordialin CFM 1.5 W stereo jack -kaapeli.

Vinkki 2: Quad -kaapelit kriittisiin applikaatioihin

Symmetrisen liitännän pyyhkivää efektiä voidaan parantaa käyttämällä mikrofonikaapelia neljällä sisäisellä johtimella eli ns. quad-kaapelia. Sommer Cablesin “Square” on esimerkki tällaisesta neliydin-kaapelista, joka koostuu kahdesta kierteisestä johtoparista. Jos nämä johdot juotetaan niin, että plugikontakti yhdistetään yhteen johtoon molemmista pareista (ns. “juotetaan ristiin”), häiriöiden eliminointi nousee jopa 20 dB symmetrisen kaapelireitityksen ns. phase rotartionin johdosta. Nämä quad-kaapelit ovat kuitenkin kalliimpia kuin tavalliset mikrofonikaapelit, koska niiden valmistukseen tarvitaan kaksinkertainen määrä materiaalia. Jos sinulla kuitenkin on yleisesti ongelmia häiriöiden kanssa, tällaiset kaapelit voivat olla ratkaisu.

Vinkki 3: Coaxial -kaapelit S/PDIF kaapeloinnille

Kaikista yleisin interface digitaalisille signaaleille kotistudioissa on S/PDIF interface. Sen kehittäjät valitsivat cinch–plugin signaalin lähettämiseen, koska se oli halpa ja saatavilla kaikkialta. Tuloksena moni digitaalinen S/PDIF -signaali lähetetään vieläkin halpojen HiFi RCA -kaapeleiden kautta. Ja se toimii, koska matkat ovat usein hyvin lyhyitä.

On kuitenkin olemassa erityisiä kaapeleita digitaalisignaalien korkeille siirtotaajuuksille: coaxial-kaapelit. Jos tarvitset pidempiä kuin kolme metrisiä S/PDIF-kaapeleita, sinun olisi hyvä luopua audio cinch-kaapeleista ja käyttää sen sijaan erityistä coaxial-kaapelia. S/PDIF-signaalin optimaaliseen siirtoon Toslink-kaapelin kautta on asetettu viiden metrin turvallisuusraja. Käytännössä rajaa voi yleensä venyttää jos kaapeli ei ole liian mutkalla tai vääntynyt. Yleensä optisia kaapeleita ei kuitenkaan käytetä yksinkertaisesta syystä: niitä on todella vaikea koota itse ja niiden juottaminen itse kotistudioon on jotain, mikä kannattaa skipata heti!

1. Cordial CPDS1 CC S/PDIF Interfacekabel

2: the sssnake Optisches Kabel 2m

Vinkki 4: Älä aseta signaalikaapelia ja virtajohtoa rinnakkain!

Elektromagneettiset häiriöt johtuvat magneettikentistä ja ne syntyvät vuorostaan kaikkialla, missä sähkö kiertää. Se ei ole yllätys: paljon sähkövirtoja virtajohdossa! Jos sähkövirtaa sisältävä johto on audiokaapelin vieressä, magneettikenttä aiheuttaa häiriöjännitteitä audiokaapelissa. Tulos: ääntä.

Vain symmetriset kaapelit toimivat näitä häiriöitä vastaan, mutta jossakin vaiheessa se loppuu. Tästä syystä sinun kannattaa asettaa signaalilinjat ja virtalinjat mahdollisimman kauas toisistaan. Räkissä on suositeltavaa varata laitteiden puoli, johon virta tulee, virtapuoleksi ja ohjata kaikki audiosignaalit räkin toiselta puolelta – vaikka tämä lisää hieman kaapeleiden pituutta! Vältä joka tapauksessa äänikaapeleiden ja virtajohtojen kosketusta ja pidä ne mahdollisimman erillään toisistaan!

Vinkki 5: Kaapeleiden järjestys vaikuttaa soundiin

Kunnollinen kaapelointi kotistudiossa ei ole vain visuaalinen asia vaan se on vastuussa myös puhtaasta soundista. Pitääksesi kirjaa räkkisi takana olevista tai pöytäsi alle kasaantuvista kaapeleista, merkkaa ne. Simppelein tapa merkata kaapelit on käyttää värillistä sähköteippiä. Monille liittimille on myös värillisiä kooditusrenkaita, kuten esimerkiksi Neutrikin liittimille. Voit kuitenkin tehdä tällaisia merkintöjä vain silloin jos juotat kaapelit itse, sillä se ei ole mahdollista jälkeenpäin.

Neutrik XXR Green

Vinkki 6: Tee-se-itse!

Tee-se-itse -toiminto on oikeastaan väistämätöntä studiota kaapeloidessa. On olemassa monta syytä, miksi suosittelemme sinua vahvasti juottamaan kaapelit itse. Suurin on ehkä hieman banaali: Se on paljon halvempaa. Lisäksi ostettujen kaapeleiden pituus ei ole koskaan oikeasti sopiva. Ne joko kiristyvät tai sitten sinulla on liian pitkiä kaapeleita siellä täällä, jotka päädyt piilottamaan rullissa johonkin räkin tai pöydän alle. Löysien kaapeleiden rullaaminen takaisin ei ole hyvä idea, koska se vahvistaa “antenniefektiä“. Sitten on epäsymmetrisiä kaapeleita, joilla on mahdollisuus tuoda Uzbekistanin radio taloosi. Saat kaapelit metritavarana tästä linkistä.

Vinkki 7: Pidä asiat yksinkertaisena!

Älä huolehdi liikaa. Kirjoittaja sanoo: “Myös minulla kaapelit lentelevät joskus villisti minne sattuu, koska laitteita lisätään tai poistetaan jatkuvasti. Mutta peruskaapelointi, esimerkiksi bugging-systeemille, on pitävä ja on suunniteltu kaikkien luettelemieni kriteerien mukaan. Ja koska kaapelointi on alati vaihtuva olio, muoviset kaapelisiteet paikallisesta rautakaupasta eivät ole hyvä idea. On parempi sitoa kaapelit Velcro tarranauhalla ja saat ne auki vielä ilman työkaluja.”

Myönnettäköön, että raapaisimme vain vähän pintaa näillä lyhyillä riveillä. Kaapeleista ja äänitysstudioiden kaapeloinneista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan…

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää niin me seuraamme aihetta!

Oliko artikkelista hyötyä? Kerro se meille kommenteissa! ?

Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Näytä kaikki Tommin blogipostaukset