10 albumin kantta ja niiden merkitykset

Albumien visuaalista tehoa ei pidä aliarvioida, sillä niiden kuvat painuvat mieleemme ikuisiksi ajoiksi ja ne liittyvät tunteisiin, joita jokin biisi tai koko albumi meille antavat. Graafiset sunnittelijat, mainostoimistot ja jopa muusikot itse antavat levyjen kansille paljon energiaa saadakseen ne näyttämään uniikeilta ja hyviltä. Joillekin artisteille levyn kannesta päättäminen voi olla jopa vaikeampaa kuin itse biiseistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä myös levyn kansi vaikuttaa sen myyntimäärään vaikka sillä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Listasimme 10 legendaarista kantta ja niiden tarinat.

The Beatles – Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band (1967)

The Beatles ei säväyttänyt vain musiikillaan vaan myös levyjensä kansilla. Vuoteen 1967 mennessä ns. myyvän albumin kannen valitseminen ei ollut enää bändin tavoite, sillä he tulisivat myymään miljoonia levyjä kannesta huolimatta.

Sgt. Pepperin kanteen luotiin kuva yhteensä 70 persoonallisuudesta ja kuvassa käytettiin bändin jäsenten näköispatsaita Madame Tussaudin vahamuseosta. Tällä realistisella kollaasilla haluttiin symboloida “uusista vapaista ihmisistä” koostuvaa yhteisöä ja sen eteen kirjoitettiin hyasinteilla BEATLES. Kannen viestinä toimii siis monimuotoisuus, maanläheinen kontrasti ja yhteisöllisyys.

The Velvet Underground – The Velvet Underground & Nico (1967)

Omalaatuisista töistään tunnettu Andy Warhol teki myös designhistoriaa albumilla The Velvet Underground & Nico. Tämä albumi Lou Reedin ja hänen Velvet Underground -kavereiden uran alkupuolelta oli lähes kokonaan Warholin tuottama, suunnittelema ja markkinoima. Siitä tulikin yksi underground-musiikin pioneereista ja antoi suuntaa myös myöhemmin indielle ja punkille.

Sen silmäänpistävän kannen takia albumia kutsutaan usein banaanialbumiksi, mikä ei missään nimessä ole halventava ilmaisu. Ensimmäisissä painoksissa (ja joissakin uusintapainoksissa, kuten alla olevassa videossa) tämä poptaidebanaani oli mahdollista jopa kuoria ja sen sisältä paljastui… Mitä? Emme kai me nyt sitä paljasta! Jotkut sanovat albumin kannen kuvastavan modernin kulutusyhteiskunnan pimeää puolta.

Deep Purple – Deep Purple in Rock (1970)

Albumin Deep Purple in Rock kansi ei saa puuttua tältä listalta. Tämä Brittiläisten rock-pioneerien neljäs studioalbumi tunnetaan myös nimellä “In Rock” ja albumin kansi esittelee bändin jäsenten kasvot jättimäisinä kiviveistoksina. Kuvaus perustuu vuonna 1941 valmistuneeseen Mount National Memorialiin, jossa komeilee neljän kaikkien aikojen symboolisimman Yhdysvaltojen presidentin kasvot. Rock-legendat vain yksinkertaisesti vaihtoivat omat kasvonsa presidenttien paikoille ja vuonna 1970 Deep Purple in Rock hiljensi 60-luvun siivittäen Hard Rockin syntyä. Kyseinen albumi täyttää tänä vuonna 50 vuotta!

Simon & Garfunkel – Bridge over Troubled Water (1970)

Soft rock ja folk duo Simon & Garfunkelin albumi Bridge over Troubled Water löytyy miljoonista kodeista. Levyn nimikkokappale voitti useita Grammy-palkintoja ja se on myös liitetty Rock and Roll Hall of Fameen. Albumin kansi taas esittää Paul Simonin ja Art Garfunkelin seisomassa peräkkäin. Kaikki hyvin tähän asti. Suunnittelijan näkökulmasta kuva on itseasiassa poikkeuksellisen vastakohta, mutta siinä on kuitenkin hauska optinen illuusio eikä kukaan tiedä tapahtuiko tämä vahingossa vai tarkoituksella: Jos piilotat Paul Simonin kasvot niin hänen hiuksistaan tulee Art Garfunkelin muhkeat ja todella pitkät viikset. Oletko koskaan katsonut kantta näin? ?

Rolling Stones – Sticky Fingers (1971)

Muutamaa vuotta myöhemmin myös toinen Andy Warholin idea oli suuri menestys. Rollareiden albumin Sticky Fingers vetoketju on kyseisen pop art legendan idea. Kannessa on näyttelijä Joe Dallesandron kehon alaosa tiukoissa farkuissa, josta näkee selvästi miehen sukupuolielimen. Ensimmäiseen painokseen farkkujen sepalukseen asennettiin oikea toimiva vetoketju, jonka takaa paljastui kuva valkoisista alushousuista. Ja levyn musiikki kuvasti juuri tätä. Myös Rollareiden ikoninen, graafikko John Paschen suunnittelema, kielilogo esiteltiin ensimmäistä kertaa tällä albumilla. Logon pitäisi heijastaa Rollareiden anti-autoritaarista asennetta tarkoituksellisella seksuaalisella provokaatiolla.

Pink Floyd – The Dark Side of the Moon (1973)

1970-luvun alussa Pink Floydin jäseniä ärsytti, että heidän musiikkinsa toimi lähes poikkeuksetta kännien tai aineiden vetämisen tunnelmallisena taustana ja bändi oli eräänlaisessa tiukassa imagon kuristusotteessa. Perustajajäsen Syd Barrettin oli lähdettävä bändistä vuonna 1968 mielen järkkymisen takia, joka johtui hänen voimakkaasta huumeiden käytöstä. Roger Waters ja kumppanit halusivat tarttua muihin maailman eri ongelmiin, jotka heijastuivat myös albumin kanteen: Graafikko Storm Thorgerson asetti prisman mustalle taustalle ja kun valkoinen valo osuu siihen, valo hajoaa sateenkaaren spektrin väreiksi. Nämä spektrin värit ovat osa kantta ja kuvaavat myös sydämen lyöntejä, jotka kuuluvat sekä albumin alussa että lopussa.

The Police – Can’t Stand Losing You (1978)

The Police ja bändin johtaja Sting käsittelivät herkkää aihetta räjähtävästi ja provokatiivisesti. “Can’t Stand Losing You” kertoo itsemurhasta ja albumin kansi näyttää bändin rumpali Stewart Copelandin roikkuvan köysi kaulan ympärillä sulava jääkuutio jalkojen alla. BBC kielsi singlen soittamisen radiokanavillaan ennen kuin albumin kanteen löydettäisiin uusi kuva. Tämä BBC:n mustalle listalle joutuminen synnytti paljon julkisuutta ja bändi onnistui myös tuomaan vaietun tabun eli itsemurhan lähemmäs yleisöä, joka oli tarvittava liike yhteiskunnassa.

Supertramp – Breakfast in America (1978)

Musiikin historian yksi kuuluisimmista levyn kansista on Supertrampin Breakfast in America. Brittibändi oli voinut hyvin jo muutaman vuoden myös USA:ssa ja bändin jäsenten viittaus osittain mielenkiintoiseen amerikkalaiseen elämäntapaan albumin kannessa on aistittavissa: Kansi näyttää näkymän lentokoneen ikkunasta Manhattanille ja etualalla on hysteerisen iloinen tarjoilija lasi appelsiinimehua oikeassa ja menu vasemmassa kädessä – hyvin erilainen Vapaudenpatsas. Parodiamainen viittaus amerikkalaiseen unelmaan? Todennäköisesti.

Nirvana – Nevermind (1991)

Taapero sukeltaa vedessä dollarin seteliä kohti täysin alasti. Jo pelkästään Nirvanan Nevermind -albumin kansikuva aiheutti närkästystä. Onhan vauvan penis nyt selvästi näkyvillä. Levy-yhtiö pelkäsi myyntiä vahingoittavaa skandaalia ja halusi välttää yleisön tyytymättömyyttä. Kurt Cobain oli valmis tekemään kompromissin ja ehdotti: Levyn kanteen asetettaisiin peittävä tarra, joka nimeäisi pedofiiliksi kaikki ne, jotka loukkaantuvat luonnollisesta alastomasta vauvasta. Lopulta albumi julkaistiin ilman kyseistä tarraa.

David Bowie – The Next Day (2013)

David Bowie oli aina edellä aikaansa. Tämä monien kasvojen mies mullisti musiikkiskenessä itse musiikin lisäksi myös designin ja valokuvauksen. Hän uudisti toistuvasti myös itseään, minkä voi nähdä miehen monien albumien kansista. Kansisuunnittelija Jonathan Barnbrookin mukaan The Next Day albumin kannen erikoinen ominaisuus on se, että se käyttää syrjiintymisen ideaa syrjäyttämällä Bowien jo valmiiksi hyvin tunnetun Heroes -albumin kannesta, joka oli tämän kameleonttimaisen artistin ehkä arvostetuin kansi. Tämä syrjiintyminen merkitsee yhtä voimakasta muutosta kuin muurinaikaisen Berliinin muutosta tämän päivän Berliiniksi.

Sinulla on varmasti myös omia suosikkikansia, joilla on erityinen merkitys sinulle. Haluaisimme lukea niistä, joten jätä kommentti tänne tai Facebook-postaukseen.

Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Näytä kaikki Tommin blogipostaukset